Intolleranza: di un uomo - Murhat, intohimo ja italialainen eksentrisyys 1900-luvun alussa!

Vuonna 1916 näki päivänvalon italialaisen elokuvan historian merkittävimpiä teoksia, Intolleranza: di un uomo. Luigi Pirandellon romaaniin perustuva epookkidraama on yhtä aikaa raju ja kaunis, ironinen ja tragedian täynnä. Elokuvasta vastasi maestro Enrico Guazzoni, joka tuolloin oli jo vakiinnuttanut paikkansa italialaisen elokuvan pioneereina.

Intolleranza: di un uomo ei ole tavallinen elokuva. Se on pikemminkin filosofemaattinen matka ihmissielun syövereihin ja yhteiskunnan moraalisen kompassin rajoitteisiin. Elokuvan keskiössä on traaginen tarina italialaissta aatelijasta, joka joutuu kamppailemaan uskollisuuden ja rakkausen välillä. Hänen nimensä on Paolo - hahmo, jonka ristiriidat peilaavat aikansa moraalista hajaantumista ja ihmisen olemusongelmaa.

Paoloa esittää italialainen näyttelijä Nino Martoglio, joka tuo rooliinsa mahtavaa karisman ja tuskan syvyyttä. Hänen vastanäyttelijänään on upean kaunis Italia Conti, joka kuvaa naista nimeltä Margherita - rakasta Paololle, mutta myös hänen kohtalonsa ruoskaaja. Elokuvan muita merkittäviä näyttelijöitä ovat:

Tarina on jaettu neljään erilliseen lukuun, jotka kuljettavat katsojan läpi historiallisia tapahtumia ja filosofisia dilemmaan.

• Ensimmäinen luku: “Maailman luominen”, kuvaa ihmisen alkua ja sen kamppailua luonnonvoimia vastaan.

• Toinen luku “Kristus”, keskittyy Jeesuksen elämään ja opetuksiin, jotka asettaa moraalisen pohjan Paolo’n tarinalle.

• Kolmas luku: “Keskiaika” esittelee sodan julmuuden ja uskonnon väärinkäytön.

• Neljäs luku: “Nykyisyys”, tuo katsojan takaisin nykypäivään, jossa Paolo’n kohtalo ratkeaa.

Elokuva on täynnä symboliikkaa ja allegorioita, jotka kutsuvat katsojaa pohtimaan ihmisen paikkaa universumissa ja yhteiskunnan vaatimuksia. Guazzonin ohjauksessa Intolleranza: di un uomo on visuaalisesti uskomattoman kaunis teos. Elokuvan kuvaus on taiteellisesti vahva ja kamera kuljettaa katsojan läpi historiallisia tapahtumia ja filosofisia dilemmaan

Elokuva oli aikansa sensaatio, herättääkseen paljon keskustelua ja vastustusta. Guazzonin rohkeat teemat ja avoin käsittelytapa uskonnosta ja moraalista olivat liian radikaaleja monille tuolloisista katsojista. Elokuvan julkaisun jälkeen sitä leikattiin ja muutettiin, jotta se sopisi paremmin yleisön mieltymyksiin.

Nykyään Intolleranza: di un uomo on saanut ansaitsemansa paikan italialaisen elokuvahistorian klassikkona. Elokuva on vaikuttava ja ajatuksia herättävä teos, joka kutsuu katsojaa pohtimaan ihmisen olemusta ja yhteiskunnan moraalisia dilemmaa.

Elokuvan perinne jatkuu ja inspiroi edelleen sekä elokuvantekijöitä että katsojia.